Reilut neljä viikkoa sitten polkaisin pystyyn 10 osakilpailua käsittävän Suviliigan. Ilmeisesti tilapäisessä mielenhäiriössä keksin (positionfoldin ystävällisellä avustuksella), että mukana pitää olla pari fixed limit turnausta. Ensimmäinen valinta oli helppo; limit Hold'em. Teksua kaikki osaavat pelata, joten limittiteksu oli luonnollinen valinta. Toista peliä piti vähän aikaa miettiä, mutta lopuksi valinta osui 7 Card Studiin. Viimeistään GCH:n Midnight Sunin jälkeen olisi pitänyt tajuta, että valinta ei välttämättä ole ihan nuts. Siellä nimittäin Juha Helppi asetti itse itselleen 10000€ uhkasakon, jos pelaa joskus studia turnauksessa. No, valittu mikä valittu ja itse asiassa olin tulevasta turnauksesta jopa hieman innoissani. Liian harvoin pääsee pelaamaan limittiä turnausmuodossa, joten ainakin vaihtelua oli luvassa.
Tulin itse paikalle aika viime tingassa ja yllätyksekseni paikalle oli saapunut 6 pelaajaa ja Jaskakin oli laittanut päivällä viestin, että tulee mukaan turnaukseen! Olin nimittäin ajatellut, että 10 mukana olevasta pelaajasta paikalle saapuu ehkä kuusi tai korkeintaan seitsemän. Nyt siis pääsimme aloittamaan turneen kahdeksalla pelaajalla, joka on studiin ihan maksimi yhtä pöytää kohti. 1500 pisteen aloitusstäkillä 1 pisteen ante ja 5/10 pisteen lyönnit eivät ensimmäisellä tasolla saaneet aikaan kovinkaan isoja potteja ja luonnollisesti pelaajamäärästä ja pienestä antesta johtuen peli oli tiukkaa.
5 levelin jälkeen kaikki pelaajat olivat edelleen mukana, joskin stäkkeihin oltiin sentään saatu jotain eroja, mutta esim. itse olin edelleen n. alkustäkissä ja chipleaderilläkin oli vain jonkin verran yli 2k merkkejä. Tässä vaiheessa osa porukasta oli jo hieman kypsä koko peliin ja en itsekään ollut mitenkään ylitsevuotavan innoissani. Ongelma oli suurimmaksi osaksi se, että anteilla pelattaessa 8 hengen pöydässä jaot kestävät suhteellisen pitkään. Seiskassa pitää vielä katsoa kuka tuo forced betin sisään ja kaikki haluavat vilkaista mitä muilta löytyy pinnasta ennen kuin kukaan voi kipata. Isolla porukalla ja kaikella sähläämisellä on vähän tylsää kipata roskakäsiä toisensa jälkeen. Täydessä pöydässä kun pitää väkisinkin olla jotain pelattavaa kädessä tai on äkkiä vähissä merkeissä.
Pikkuhiljaa väki alkoi kuitenkin vähentyä, mutta yli 3 ja puolen tunnin vääntämisen jälkeen meitä oli edelleen viisi jäljellä ja whinetys pelistä oli välillä aika kovaa. Hauskaa oli mielestäni se, että mitä suuremmaksi antet ja forced betit nousivat, sitä suuremmaksi muodostui pintakortin arvo. Alussa pintaässät joutuivat vähintään yhden pelaajan koolaamiksi, mutta suuremmilla lyönneillä suhteessa stäkkeihin iso osa poteista päättyi ison kortin reissaamisen jälkeen loppujen pelaajien kippaamisiin. Rikun pudottua pääsimme ratkaisemaan viikon bubblepojan, joka oli yllättäen allekirjoittanut. Tosin en tainnut pelata tilannetta kovinkaan hyvin, mutta pienellä stäkillä piti joka tapauksessa tehdä joku muuvi ihan muutaman käden sisällä. Sain lähtöön 234 hertaa ja maksoin sillä positionfoldin ja Jaskan perässä 3rd streetin. Jompikumpi korotti, mutten kuolemaksenikaan muista kumpi. Myöhemmästä äksönistä ja showdownista päätellen se saatoi olla Jaska. 4th street toi mulle ruutukutosen. positionfold löi ilman paria pinnassa ja Jaska reissasi K8 esillä. Löin pienen miettimisen jälkeen kolmanteen bettiin ajatuksena, että pos.fold kippaa varmasti ilman monstereita ja Jaska joka oli vetänyt aika aggrena vähän aikaan saattaa jopa kipata perässä tai olla mukana pelkillä isoilla korteilla stiilaamassa ja pääsen näin ihan hyvistä asemista showdowniin. Mulla nimittäin jäi enää vajaan kahden betin verran jäljelle. Joten jos Jaska ei kippaa, niin se lyö varmasti cäppiin ja automaattisesti loput seuraavalla streetillä. Positionfold kippasi instana ja Jaskakin mietti hetken kippiä, mutta päätyi kuitenkin lyömään cäppiin. Seuraava streetti toi Jaskalle jonkun ainakin näennäisesti blankon ja mulle myöskin jotain skeidaa. Jaska löi mut all-in ja tottakai maksoin välittömästi. Jaskalla pohjalla KJ ja boardi sillä tällä hetkellä KKJ8x ja mulla 2345x kolmella hertalla. 6th streetiltä sain 5 parin, mutta river ei tuonut enempää apuja ja näin Jaskan KK vie potin ja mut reilille. Kaverit hieroivat vielä kolminpeliäkin jotain puoli tuntia ennen kuin vähissä merkeissä oleva positionfold meni all-in toista pienistäkkistä vastaan. Jaskalla oli tässä vaiheessa yli puolet merkeistä hallussaan. Positionfold ulos ja lyhyt huppi käyntiin. Lyhyt siksi, että pelipaikkamme oli menossa kiinni ja kun viimeiset kaksi pelaajaa eivät saaneet toisistaan tässä ajassa selvää, niin he päätyivät diiliin.
Jälkikäteen voi sanoa, että ainakaan 8 pelaajalla kyseistä peliä ei jaksa uudestaan pelata. Kun osa pelaajista kaiken lisäksi pelasi studia ekaa kertaa livenä, niin homma meni turhan pitkäpiimäiseksi. Kiva kokeilu silti ja omat odotukset limit holdemia kohtaan ovat korkealla. Positionfoldin lisäksi taidan olla ainoa, kuka limittiä on hieman enemmän vääntänyt. Hauska nähdä kuinka kova luu kymmeniätuhansia käsiä fixed limit hold'emiä vääntänyt positionfold tulevassa turnauksessa tulee olemaan.
Wednesday, June 20, 2007
Sunday, June 3, 2007
Kesäistä pokeria
Kannaksen tiistaiturnausten sarja loppui viime viikolla. Koska myös kesällä pitää livepokeria päästä pelaamaan vähintään kerran viikossa päätin polkaista pokerin suviliigan pystyyn. Lähdin liikkeelle siitä, että kaveripiirissä on varmasti riittävästi lajin harrastajia myös kesäksi ja että paras mahdollisuus saada pelit kasaan on se, että pelipäivä on vakio ja pelaajat tietävät jo etukäteen mitä pelataan ja millä panoksilla. Porukan kasaan kokoaminen kerta toisensa jälkeen ilman vakioaikaa ja paikkaa on todella rasittavaa. Ensin ketään ei ole tulossa, mutta loppujen lopuksi paikalla on lähes liikaa jengiä tai sitten toisinpäin.
Idea liigasta on saatu ja toteutettu pitkälti Kannaksen liigaa mukaillen. Tosin buy-innit, pisteytys ja muutama muu yksityiskohta on viilattu uudestaan tälle porukalle paremmin sopivaksi. Ajatuksena oli päästä pelaamaan muutakin kuin sitä iänikuista texas holdemia, mutta kuitenkin niin, että pelkästään tai suurimmaksi osaksi sitä pelaavat voivat osallistua ja ehkäpä samalla oppia vähän muitakin pelejä.
Homma menee niin, että ensimmäinen viikko neljän viikon syklistä on pyhitetty teksulle. Toisella viikolla pelataan omppua re-buy systeemillä ja koska kaikki eivät tätä hienoa peliä osaa vielä niin hyvin, niin tässä osaturnauksessa on kaikista pienin buy-in. Kolmas viikko vedetään teksu/omppu mixediä pottilimittinä ja neljäs viikko on limittiä. Ensimäisessä syklissä 7 Card Studia ja toisella kierroksella limit holdemia. Pelataan 10 viikkoa jolloin kaksi ensimmäitä pelimuotoa vedetään läpi vielä kolmannen kerran, jonka jälkeen pelataan finaali. Helppoa ja hauskaa ajanvietettä kesäksi. Eikö?
Heti ensimmäinen osaturnaus osoitti, että maltilliset tasot ja kohtuusuuret alkustäkit antavat kaikille varmasti riittävästi vastinetta rahoilleen, kun turnaus kesti n. 5 tuntia. Tosin Olli voi olla tästä vähän eri mieltä. Hänen turnaus kesti 4 kättä, kun AA ei ollutkaan nutz enää flopin jälkeen. No, ensi viikolla Olli ja muu porukka saa jälleen makeaa mahan täydeltä, kun aina varmasti toimintaa sisältävä Omaha re-buy on pelivuorossa. Miten sitten blogin pitäjä pärjäsi avausturneessa? Toisena ulos semibluffilla, kun pakka oli rigged ja värinveto ei täyttynyt. Avauskisan vie nimiinsä Positionfold. Rikun tullessa toiseksi ja Vontuuban jäädessä ohivetojen maustamana kolmanneksi.
Idea liigasta on saatu ja toteutettu pitkälti Kannaksen liigaa mukaillen. Tosin buy-innit, pisteytys ja muutama muu yksityiskohta on viilattu uudestaan tälle porukalle paremmin sopivaksi. Ajatuksena oli päästä pelaamaan muutakin kuin sitä iänikuista texas holdemia, mutta kuitenkin niin, että pelkästään tai suurimmaksi osaksi sitä pelaavat voivat osallistua ja ehkäpä samalla oppia vähän muitakin pelejä.
Homma menee niin, että ensimmäinen viikko neljän viikon syklistä on pyhitetty teksulle. Toisella viikolla pelataan omppua re-buy systeemillä ja koska kaikki eivät tätä hienoa peliä osaa vielä niin hyvin, niin tässä osaturnauksessa on kaikista pienin buy-in. Kolmas viikko vedetään teksu/omppu mixediä pottilimittinä ja neljäs viikko on limittiä. Ensimäisessä syklissä 7 Card Studia ja toisella kierroksella limit holdemia. Pelataan 10 viikkoa jolloin kaksi ensimmäitä pelimuotoa vedetään läpi vielä kolmannen kerran, jonka jälkeen pelataan finaali. Helppoa ja hauskaa ajanvietettä kesäksi. Eikö?
Heti ensimmäinen osaturnaus osoitti, että maltilliset tasot ja kohtuusuuret alkustäkit antavat kaikille varmasti riittävästi vastinetta rahoilleen, kun turnaus kesti n. 5 tuntia. Tosin Olli voi olla tästä vähän eri mieltä. Hänen turnaus kesti 4 kättä, kun AA ei ollutkaan nutz enää flopin jälkeen. No, ensi viikolla Olli ja muu porukka saa jälleen makeaa mahan täydeltä, kun aina varmasti toimintaa sisältävä Omaha re-buy on pelivuorossa. Miten sitten blogin pitäjä pärjäsi avausturneessa? Toisena ulos semibluffilla, kun pakka oli rigged ja värinveto ei täyttynyt. Avauskisan vie nimiinsä Positionfold. Rikun tullessa toiseksi ja Vontuuban jäädessä ohivetojen maustamana kolmanneksi.
Kuoppausta ja sen täyttöä
Mun piti kirjoittaa jo lähes kuukausi sitten nettipelien sujumisesta. Sain jo osan tekstiä valmiiksi ja siinä valittelin huonosta huhtikuusta, jolloin jäin ainoastaan 65$ voitolle. Tekstin kirjoittaminen jäi niille sijoilleen, kun otin parissa peräkkäisessä omppusessiossa pataan oikein huolella. PL25 ja PL50 vievät parissa päivässä kassasta yli 350$. Muutaman huilipäivän jälkeen jatkoin pelejä hetkellisesti hold'emin parissa. Kyllästyin kuitenkin siihen muutaman session jälkeen, jotka menivät tuloksellisesti aika +/- 0. Takaisin ompun pariin ja kas kuoppa sen kun vaan syveni. Lisää dunkkuun jotain 150$!!! Tämän jälkeen kävin huolellisesti kaikki pelatut kädet läpi Poker Trackeristä ja mietin muutenkin mitä helvettiä oikein tapahtui. Omaha on kieltämättä suuren varianssi peli, mutta tämä alkoi olla jo downswing helvetistä. Olin kuitenkin pelannut tätä ennen tilastoituja käsiä lähes 10k ja vaikka tähänkin (sinänsä pieneen) määrään mahtuu ylä- ja alamäkiä, niin mitään tämän kaltaista en ole aiemmin kokenut.
Olin taas pari päivää pelaamatta netissä, mutta onnistuin tällä välin ottamaan 200e turpaan livepeleissä. Summasta osa meni huonoon peliin turnauksessa, mutta jäin sitten vielä lisää pakkaselle käteispeleissä, joissa jouduin osin ohivedetyksi ja osin normaalin pelin uhriksi, missä se kuuluisa toiseksi paras käsi (second nutsit) jäivät sen parhaan jyräämäksi. No tiltissähän sitä tämän jälkeen olin, mutta sain hyvän syyn pelata vähemmän ja analysoimaan enemmän ja löysin muutaman selkeän virheen trackerin avulla. Lisäsin toukokuussa (osin ja huhtikuussa) pelattavien pöytien määrää normaalista 2 pöydästä (joskus 3) neljään ja samalla shorttiompun VP$IP pysyi yli 43%. Se oli selkeästi liikaa. Pystyn vetämään kahta pöytää helposti tuollaisella prosentilla, mutta kolme tai jopa neljä pöytää oli tähän aivan liikaa. Neljäs pöytä ehdottomasti pois ja kolmella pöydällä marginaalikädet pois valikoimasta. Lisäksi, vaikka mutulla ohivetoja tuli oikealta ja vasemmalta, niin osa niistä ei jälkikäteen tarkasteltuna ollut ollenkaan niin pahoja, vaan olin yksinkertaisesti varianssin uhrina. Tämä lisättynä liian usean pöydän pelaamiseen yhdistettynä sopivalla tiltillä, mihin olin hukannut jokusen binnin, oli tuonut mun rollia puolisen kiloa alaspäin.
Kuun puolenvälin jälkeen aloin täyttämään kuoppaa uudella innolla. Olin tässä välissä onnistunut jäämään livepuolella muutaman kerran jopa vähän voitolle! Näin suuren rollin alaspäinmenon jäljiltä peli käynnistyi, jos ei nyt pelokkaasti, niin vähän nihkeän odottavasti. Mietin, että pystynkö yleensä pelaamaan voitokkaasti vai onko kaikki tähän mennessä voitetut rahat olleet vain sitä varianssin toista päätä eli olenko oikeasti ihan paisti ja oon luullut itsestäni ihan liikoja. Olin luonut itselleni selkeät säännöt minkä puitteissa pelit jatkuvat. Jätin pelaamatta marginaalikäsiä huonosta positiosta ja pelaan aluksi korkeintaan kahta pöytää kerrallaan. Hetken päästä rolli oli lähtenyt uuteen nousuun ja ensimmäiset 200$ tulivat takaisinpäin aika nopeasti. Parhaimmillaan muutama päivä ennen kuun vaihdetta olin saanut täytettyä kuopasta jo lähes 400$, mutta Luciferin keksintö nimeltään Pot Limit Omaha ei ilmeisesti ollut näyttänyt minulle vielä tarpeeksi takapuoltaan ja otin lähes 150$ turpaan yhdessä pitkässä sessiossa joista tosin voitin seuraavana päivänä lähes 100$ takaisin.
Kaiken kaikkiaan toukokuu opetti mulle pokerista ja nimenomaan Omahasta todella paljon. Peliä ei todellakaan pidä vetää liian montaa pöytää, koska monesti on liikaa äksöniä samaan aikaan ja näissä tilanteissa pienikin häiriö ajatusprosessissa on turmiollista. Turhan paljon rahaa hukkui flopattuihin keskisetteihin ja semihyviin vetoihin. Niistä olisi päässyt suht' helpolla karkuun, jos vain olisi ehtinyt ajatella kunnolla. Lisäksi riidejä ei ehdi tehdä tarpeeksi ja välillä ei edes huomaa ketä vastaan oikein edes pelaa ko. kättä. Toinen asia on se, että tiltin tullessa Omaha on ihan saatanan kallis peli. Itselleen on helppo perustella gämbling-henkiset maksunsa, koska onhan tulossa iso potti ja sit mä oon taas kuivilla ja kyllähän 9 outtia riittää yms. Kolmanneksi; pelin varianssi on todella suuri ja se pitää hyväksyä tai vaihtaa peliä. Kärsivällinen suhtautuminen peliin ja siihen, että rahat tulevat pitkässä juoksussa oikeaan suuntaan, kun vaan pelaa hyvin. Ei pidä hermostua siitä, että vihut vetävät väriä, vaikka itse lyöt koko ajan täysiä lyöntejä. Sehän on just se mitä pitää toivoa ja jos ne sitten saavat sen värinsä välillä, niin mitä sitten. Pitemmän päälle tällaisten pelaajien rahat tulevat väistämättä sulle.
Kesäkuun tavoite on yksinkertaisesti pelata hyvin, piste. En pistä itselleni mitään rahallista tavoitetta, vaan keskityn siihen että teen kaiken niin hyvin kun osaan. Sen pitäisi ja pitää riittää. Tuloksiin voi tuijotella vaikka vuoden lopussa ja katsoa sitten miten on mennyt.
T: Busto Puzo
Ps. Ai niin. On mulla yksi tavoite kesäksi. Voittaa mun pystyyn polkaisema kesäliiga. Alku on jo lupaava. En jäänyt avauskisassa viimeiseksi.
Olin taas pari päivää pelaamatta netissä, mutta onnistuin tällä välin ottamaan 200e turpaan livepeleissä. Summasta osa meni huonoon peliin turnauksessa, mutta jäin sitten vielä lisää pakkaselle käteispeleissä, joissa jouduin osin ohivedetyksi ja osin normaalin pelin uhriksi, missä se kuuluisa toiseksi paras käsi (second nutsit) jäivät sen parhaan jyräämäksi. No tiltissähän sitä tämän jälkeen olin, mutta sain hyvän syyn pelata vähemmän ja analysoimaan enemmän ja löysin muutaman selkeän virheen trackerin avulla. Lisäsin toukokuussa (osin ja huhtikuussa) pelattavien pöytien määrää normaalista 2 pöydästä (joskus 3) neljään ja samalla shorttiompun VP$IP pysyi yli 43%. Se oli selkeästi liikaa. Pystyn vetämään kahta pöytää helposti tuollaisella prosentilla, mutta kolme tai jopa neljä pöytää oli tähän aivan liikaa. Neljäs pöytä ehdottomasti pois ja kolmella pöydällä marginaalikädet pois valikoimasta. Lisäksi, vaikka mutulla ohivetoja tuli oikealta ja vasemmalta, niin osa niistä ei jälkikäteen tarkasteltuna ollut ollenkaan niin pahoja, vaan olin yksinkertaisesti varianssin uhrina. Tämä lisättynä liian usean pöydän pelaamiseen yhdistettynä sopivalla tiltillä, mihin olin hukannut jokusen binnin, oli tuonut mun rollia puolisen kiloa alaspäin.
Kuun puolenvälin jälkeen aloin täyttämään kuoppaa uudella innolla. Olin tässä välissä onnistunut jäämään livepuolella muutaman kerran jopa vähän voitolle! Näin suuren rollin alaspäinmenon jäljiltä peli käynnistyi, jos ei nyt pelokkaasti, niin vähän nihkeän odottavasti. Mietin, että pystynkö yleensä pelaamaan voitokkaasti vai onko kaikki tähän mennessä voitetut rahat olleet vain sitä varianssin toista päätä eli olenko oikeasti ihan paisti ja oon luullut itsestäni ihan liikoja. Olin luonut itselleni selkeät säännöt minkä puitteissa pelit jatkuvat. Jätin pelaamatta marginaalikäsiä huonosta positiosta ja pelaan aluksi korkeintaan kahta pöytää kerrallaan. Hetken päästä rolli oli lähtenyt uuteen nousuun ja ensimmäiset 200$ tulivat takaisinpäin aika nopeasti. Parhaimmillaan muutama päivä ennen kuun vaihdetta olin saanut täytettyä kuopasta jo lähes 400$, mutta Luciferin keksintö nimeltään Pot Limit Omaha ei ilmeisesti ollut näyttänyt minulle vielä tarpeeksi takapuoltaan ja otin lähes 150$ turpaan yhdessä pitkässä sessiossa joista tosin voitin seuraavana päivänä lähes 100$ takaisin.
Kaiken kaikkiaan toukokuu opetti mulle pokerista ja nimenomaan Omahasta todella paljon. Peliä ei todellakaan pidä vetää liian montaa pöytää, koska monesti on liikaa äksöniä samaan aikaan ja näissä tilanteissa pienikin häiriö ajatusprosessissa on turmiollista. Turhan paljon rahaa hukkui flopattuihin keskisetteihin ja semihyviin vetoihin. Niistä olisi päässyt suht' helpolla karkuun, jos vain olisi ehtinyt ajatella kunnolla. Lisäksi riidejä ei ehdi tehdä tarpeeksi ja välillä ei edes huomaa ketä vastaan oikein edes pelaa ko. kättä. Toinen asia on se, että tiltin tullessa Omaha on ihan saatanan kallis peli. Itselleen on helppo perustella gämbling-henkiset maksunsa, koska onhan tulossa iso potti ja sit mä oon taas kuivilla ja kyllähän 9 outtia riittää yms. Kolmanneksi; pelin varianssi on todella suuri ja se pitää hyväksyä tai vaihtaa peliä. Kärsivällinen suhtautuminen peliin ja siihen, että rahat tulevat pitkässä juoksussa oikeaan suuntaan, kun vaan pelaa hyvin. Ei pidä hermostua siitä, että vihut vetävät väriä, vaikka itse lyöt koko ajan täysiä lyöntejä. Sehän on just se mitä pitää toivoa ja jos ne sitten saavat sen värinsä välillä, niin mitä sitten. Pitemmän päälle tällaisten pelaajien rahat tulevat väistämättä sulle.
Kesäkuun tavoite on yksinkertaisesti pelata hyvin, piste. En pistä itselleni mitään rahallista tavoitetta, vaan keskityn siihen että teen kaiken niin hyvin kun osaan. Sen pitäisi ja pitää riittää. Tuloksiin voi tuijotella vaikka vuoden lopussa ja katsoa sitten miten on mennyt.
T: Busto Puzo
Ps. Ai niin. On mulla yksi tavoite kesäksi. Voittaa mun pystyyn polkaisema kesäliiga. Alku on jo lupaava. En jäänyt avauskisassa viimeiseksi.
Subscribe to:
Posts (Atom)